Näyttely tutkii Alvar Aallon tunnetuimpiin kuuluvia rakennuksia erilaisista, yllättävistäkin näkökulmista. Kuinka Kansaneläkelaitoksen pääkonttori huolehti asiakkaiden hansikkaista? Miksi Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa on niin pienet vessat? Näyttely kurkistaa myös Sunilaan ja pohtii, miten Suomen ensimmäinen metsälähiö on muuttunut teollisuustyöläisten arkiympäristöstä kansainvälisesti halutuksi vapaa-ajanasuntokohteeksi. Nämä sekä kymmenen muuta Aalto-kohdetta muodostavat Aalto Works -sarjan, jota Suomi parhaillaan ehdottaa osaksi Unescon maailmanperintöä. Päätöstä Unescosta odotetaan kesällä 2026.

13 tarinaa humaanista suunnittelusta asettaa arkkitehdin aikomukset ja käyttäjien kokemukset vuoropuheluun. Kuinka rakennus kohtaa asukkaan, asiakkaan tai potilaan? Millaista arkielämän ympäristöä sittemmin maailmankuuluksi tullut arkkitehtuuri oli rakennusaikanaan – ja millaista se on tänään?

13 keskeistä Aalto-kohdetta

13 kohteen joukkoon kuuluu keskeisiä symbolirakennuksia, jotka liittyvät Suomen kehittymiseen pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi ja kansainvälisen yhteisön jäseneksi. Näitä rakennuksia ovat mm. Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo Helsingissä, jota voidaan pitää hyvinvointiyhteiskunnan ”pääkonttorina” sekä Seinäjoen Aalto-keskus ja Säynätsalon kunnantalo kuntalaisten tarpeita palvelevina, arkisen demokratian keskuksina. Helsingin Finlandia-talo puolestaan toimi heti valmistuttuaan maailmanpolitiikan näyttämönä. Kulttuuritalo oli 1950-luvulla Helsinkiin rakennetun työväen kaupunginosan maamerkki ja kokoontumispaikka henkisen ja ruumiillisen kulttuurin harrastajille. Paimion parantolan suunnittelussa huomioitiin lääketieteen ja psykologian kehitys sekä arkkitehtuurin ja ympäristön vaikutus potilaan elämää ja hoitoa tukevina elementteinä. Sunilan asuinalue Kotkassa on varhainen metsälähiö, joka viitoitti suuntaa perinteisten tehdasalueiden työväenasuntosuunnittelulle. Euroopan Kulttuuriperintötunnuksen v. 2022 saanut Seminaarinmäen yliopistokampus Jyväskylässä heijastaa niin yksilön kuin yhteiskunnankin henkisen kehityksen mahdollisuuksia. Monen imatralaisen kaste-, rippi- tai vihkikirkossa, Kolmen ristin kirkossa arki ja pyhä yhdistyvät, tuoden seurakuntatyön moninaisuuden ja saavutettavuuden kaikkien ulottuville. 

Arkkitehtien arkisen työn ja luovuuden paikkoina esityksessä on mukana kolme kohdetta. Arkkitehtipariskunnan itselleen Helsingin Munkkiniemeen rakennuttama koti- ja toimistorakennus, Alvar Aallon kotitalo kertoo modernin perheen asumisen ja luovan työn yhdistämisestä. Kävelymatkan päässä edellisestä sijaitsee Alvar Aallon ateljee, jonka tilasuunnittelu alleviivaa työskentelyn yhteisöllistä luonnetta, ja antaa sille tasa-arvoiset puitteet. Erilaisista tiili-, laatta- ja muurauskokeiluista tunnettu Muuratsalon koetalo Jyväskylässä kätkeytyy keskelle luontoa ja ottaa kauniilla tavalla maiseman osaksi arkkitehtuuria. Aaltojen ystäväpariskunnalle, Maire ja Harry Gullichsenille suunnitellussa kodissa, Villa Maireassa Porissa sisustus ja arkkitehtuuri sulautuvat erottamattomasti yhteen.

Näyttelytiedustelut: 
Mari Murtoniemi
Alvar Aalto -museo
mari.murtoniemi@alvaraalto.fi
puh. 040 355 9162