Näyttelyt

13 tarinaa humaanista suunnittelusta

Aika 24.04.2026
10.01.2027

Alvar Aalto -museon kesänäyttely Aalto2-museokeskuksen Galleriassa kertoo 13 tarinaa Alvar Aallon suunnittelusta ja ihmislähtöisestä ajattelusta.

"Iltapäivällä löydän kerroksen, jossa lattia on kaikista muista poiketen puuta. Minulle vieraita ihmisiä istuu käytävän varrella jonoon järjestetyissä tuoleissa. He odottavat pääsyä toiselle puolelle, suljettuihin huoneisiin. Heijastun matalalla roikkuvien lamppujen messinkipinnasta odottajien kasvoille, maalaan väsyneiden silmien alle kultaa.”

Sitaatti tarinasta: Vieras, Sanna Puutonen

13 tarinaa humaanista suunnittelusta lähestyy arkkitehtuuria tarinoiden kautta. Alvar Aalto -museo on kutsunut kirjailija Sanna Puutosen eläytymään Aallon rakennuksiin käyttäjien kokemusten kautta ja tuloksena on kolmetoista kuvitteellista tarinaa. Tarinat herättävät rakennukset henkiin tuokiokuvien kautta. Ne tuovat arkkitehtuuriin humaanin tason, jossa rakennetun tilan ja ympäristön päähenkilö on ihminen, joka asettuu taloksi, aistii tunnelmia tai vaikkapa seuraa valon leikkiä eri materiaalien pinnoilla.  

Arkkitehdin suunnitelmat ja kuvitteellisten käyttäjien kokemukset muodostavat näyttelyssä kiinnostavan vuoropuhelun. Miltä uusi kotitalo näyttää lapsen silmin? Millaiselta kuulostaa, kun arkkitehtuuri soi? Miten sairaalarakennus tukee potilaiden yhteisöllisyyden kokemusta? Näyttely etsii uusia lähestymistapoja arkkitehtuuriin – sekä katsoo Alvar Aallon rakennuksia ennen kaikkea inhimillisistä näkökulmista. 

”Arkkitehtuuri muistuttaa taidemuotona musiikkia. Kuten säveltäjän kynästä alkunsa saanut sinfonia, myös arkkitehtuuri vaatii syntyäkseen eri alojen ammattilaisten yhteistyötä ja saa lopullisen muotonsa vasta vuorovaikutuksessa yleisön tai käyttäjien kanssa. Arkkitehtuurista – ja etenkin Alvar Aallosta – on mahdotonta kirjoittaa huomioimatta tätä inhimillistä tekijää”, kertoo Sanna Puutonen.

”Aallon rakennukset ovat syntyneet murrosaikana, jonka kuluessa Suomesta on kehittynyt se hyvinvointivaltio, jonka nykyisin tunnemme. Näyttelyn tekstit tarjoavat kukin yhden näkökulman siihen, millainen merkitys Aallon töillä on ollut paitsi yksilöiden elämään, myös koko suomalaiseen yhteiskuntaan,” kuvailee Puutonen näyttelytekstien tuottamisen prosessia.

Idea taiteidenvälisyydestä on alun perin Alvar Aallon, joka toivoi nimeään kantavasta museosta vilkasta ja toimivaa taidelaitosta, eri taiteenalojen yhteistä foorumia. Tähän Aallon toiveeseen museo vastaa näyttelyllä, joka nostaa esiin eri taidemuotojen välisen keskustelun yhdistämällä arkkitehtuuria ja kirjallisuutta – ja luomalla arkkitehtuurin kokemisesta myös luettavan elämyksen.

Näyttelyn visuaalisen ilmeen on suunnitellut arkkitehti Justiina Mäenpää.

Näkymä Villa Mairean (1938-39) olohuoneesta pihalle. Oviaukossa Maire Gullichsen ja Aino Aalto 1940-luvulla.
Valokuva: Gustaf Welin © Alvar Aalto -säätiö.

13 keskeistä Aalto-kohdetta

13 kohteen joukkoon kuuluu keskeisiä symbolirakennuksia, jotka liittyvät Suomen kehittymiseen pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi ja kansainvälisen yhteisön jäseneksi. Näitä rakennuksia ovat mm. Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo Helsingissä, jota voidaan pitää hyvinvointiyhteiskunnan ”pääkonttorina” sekä Seinäjoen Aalto-keskus ja Säynätsalon kunnantalo kuntalaisten tarpeita palvelevina, arkisen demokratian keskuksina. Helsingin Finlandia-talo puolestaan toimi heti valmistuttuaan maailmanpolitiikan näyttämönä. Kulttuuritalo oli 1950-luvulla Helsinkiin rakennetun työväen kaupunginosan maamerkki ja kokoontumispaikka henkisen ja ruumiillisen kulttuurin harrastajille. Paimion parantolan suunnittelussa huomioitiin lääketieteen ja psykologian kehitys sekä arkkitehtuurin ja ympäristön vaikutus potilaan elämää ja hoitoa tukevina elementteinä. Sunilan asuinalue Kotkassa on varhainen metsälähiö, joka viitoitti suuntaa perinteisten tehdasalueiden työväenasuntosuunnittelulle. Euroopan Kulttuuriperintötunnuksen v. 2022 saanut Seminaarinmäen yliopistokampus Jyväskylässä heijastaa niin yksilön kuin yhteiskunnankin henkisen kehityksen mahdollisuuksia. Monen imatralaisen kaste-, rippi- tai vihkikirkossa, Kolmen ristin kirkossa arki ja pyhä yhdistyvät, tuoden seurakuntatyön moninaisuuden ja saavutettavuuden kaikkien ulottuville.

Arkkitehtien arkisen työn ja luovuuden paikkoina esityksessä on mukana kolme kohdetta. Arkkitehtipariskunnan itselleen Helsingin Munkkiniemeen rakennuttama koti- ja toimistorakennus, Alvar Aallon kotitalo kertoo modernin perheen asumisen ja luovan työn yhdistämisestä. Kävelymatkan päässä edellisestä sijaitsee Alvar Aallon ateljee, jonka tilasuunnittelu alleviivaa työskentelyn yhteisöllistä luonnetta, ja antaa sille tasa-arvoiset puitteet. Erilaisista tiili-, laatta- ja muurauskokeiluista tunnettu Muuratsalon koetalo Jyväskylässä kätkeytyy keskelle luontoa ja ottaa kauniilla tavalla maiseman osaksi arkkitehtuuria. Aaltojen ystäväpariskunnalle, Maire ja Harry Gullichsenille suunnitellussa kodissa, Villa Maireassa Porissa sisustus ja arkkitehtuuri sulautuvat erottamattomasti yhteen.

Näyttelytiedustelut:
Mari Murtoniemi
Alvar Aalto -museo
mari.murtoniemi@alvaraalto.fi
puh. 040 355 9162