Suomessa puretaan tällä hetkellä rakennuksia lähes yhtä paljon kuin purkamisen huippuvuosina 1960–70-luvuilla. Tuolloin katosi merkittävä osa esimerkiksi jugendrakennuksista ja puutalokaupungeista. Nyt purku-uhan alla ovat yhä nuoremmat rakennukset, erityisesti 1960–70-luvuilla rakennettu ympäristö.

Rakentaminen aiheuttaa noin kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistä ja jopa 40 prosenttia jätteistä. Kun rakennus puretaan, menetetään samalla suuri määrä materiaaleja, energiaa ja rakennettuun ympäristöön kytkeytyvää historiaa. Näyttely tarkastelee purkamisen ympäristövaikutuksia ja nostaa esiin vaihtoehtoja, kuten korjaamista, kunnossapitoa ja rakennusten uudelleenkäyttöä.

Suomessa on myös paljon tyhjilleen jääneitä rakennuksia: entisiä kouluja, toimistoja, sairaaloita ja teollisuusrakennuksia. Kaupungistuminen, kuntaliitokset ja elinkeinojen muutokset ovat jättäneet monia rakennuksia ilman käyttöä. Purkamatta paras kysyy: voisiko tyhjillään oleva rakennus olla ratkaisu uuden rakentamisen sijaan?